JUNIORIVALMENNUKSEN 10 KÄSKYÄ

Jotain luettavaa lasten ja nuorten vanhemmille.

Olen itse perehtynyt tähänkin ja voin vuositella aööaolevie tunnistettaviksi asioiksi nuorten valmentamisessa. Mitään ei voida kuitenkaan kiveen kirjoittaa, koska jokainen lapsi on yksilö ja erilaisissa olosuhteissa elävä.

Terkuin  Vesa S.

Mudo ry

pääohjaaja

Suomen Valmentajat ovat julkaisseet aikoinaan Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu -teoksen, joka on uusi perusopas kaikille junioreiden valmentamisesta kiinnostuneille. Kirja tarjoaa tietoa nuorten valmennettavien fyysisestä ja henkisestä kasvusta, nuoren urheilijan harjoittelusta, hyvästä valmennussuhteesta sekä intohimosta ja motivaatiosta.

Helsingin Sanomat pyysi kahta kirjan kirjoittamiseen osallistunutta valmennuksen asiantuntijaa laatimaan juniorivalmennuksen kymmenen käskyä, joita noudattamalla valmennuksessa voi yltää hyviin tuloksiin.

Asiantuntijat ovat Olympiakomitean valmennusosaamisen kehittämisen asiantuntija Kirsi Hämäläinen ja Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtaja Sami Kalaja. Käskyt ovat tässä:

Nuorisourheilu

1 Rakasta lajiasi! Ensimmäinen käsky koskee sekä valmentajia että nuoria urheilijoita.

Lajirakkaus on intohimon polttoainetta, sekä urheilijan että valmentajan kenties suurin motivaation lähde. Sitä ruokkivat ja syventävät yhtä hyvin lasten pihakilpailut kuin vaikkapa leikit oman mielikuvitusjoukkueen kanssa.

"Lajirakkaus vie pitkälle", Kirsi Hämäläinen sanoo.

2 Välitä! Hyvä valmentaja välittää valmennettavistaan.

"Välittäminen on perusta, josta lähdetään", Sami Kalja sanoo.

"Kysymys on samasta välittämisestä, kuin ihmissuhteissa yleensäkin. Siitä että huomaa toisen ihmisen", Hämäläinen lisää.

Valmentajalta saadut kehut säilyvät nuoren urheilijan muistissa pitkään. Jo pelkkä valmentajan silmänisku ennen suoritusta tai kentälle menoa voi riittää parantamaan suoritusta.

3 Usko unelmiin!

Huono valmentaja romuttaa urheilijan unelmat. Hyvä valmentaja osaa lujittaa uskoa urheilijan omiin mahdollisuuksiin. Unelmista voi tulla tavoitteita.

Hyvä valmentaja on pitkämielinen ja kärsivällinen.

4 Kunnioita yksilöä!

"Ei ole hyvä, jos kaikkia lapsia valmennetaan samalla kaavalla", Sami Kalaja sanoo.

Kun lapsi esimerkiksi saa harjoituksissa valita, tekeekö hän kuperkeikan ensin eteenpäin vai taaksepäin, syntyy sopivan tasoinen haaste, josta lapsi voi myös selviytyä.

"Toinen lapsi oppii hitaasti, toinen nopeasti", Kalaja muistuttaa.

"Hitaammin oppiva saattaa oppia asiat perusteellisemmin kuin nopea", hän sanoo.

5 Kunnioita kasvua!

Nuoret urheilijat kehittyvät ja kasvavat eri tahtiin. Yhtenäistä kaavaa ei ole. Hyvä valmentaja osaa ottaa lapsen ja nuoren yksilöllisen kehitysvaiheen huomioon.

"Muuten esimerkiksi murrosiässä voidaan möhliä paljon", Sami Kalaja sanoo.

6 Kysy ja kuuntele!

Osaava valmentaja tuntee urheilijansa. Hän kysyy mitä urheilija haluaa – ja kuuntelee, mitä urheilija sanoo. Hän myös ohjaa urheilijaa kysymyksillään.

"Hyvä juniorivalmentaja ei kerro lapselle vastauksia vaan ohjaa kysymysten avulla lasta löytämään vastaukset itse", Kalaja toteaa.

Itse löydetty vastaus synnyttää lapsessa autonomian tunteen, joka vahvistaa onnistumisen kokemusta ja lisää motivaatiota.

7 Tunne lajisi!

Hyvä juniorivalmentaja on oman lajinsa asiantuntija ja aina halukas oppimaan lisää.

Entiset huippuammattilaiset eivät kuitenkaan ole automaattisesti parhaita lasten valmentajia. Lasten valmentaminen on oma taitolajinsa.

"Se on aivan erilaista kuin huippujen valmentaminen", Hämäläinen sanoo.

8 Muista monipuolisuus!

Vaikka nuorella urheilijalla olisi selkeä päälaji, muista lajeista hankitut kokemukset voivat kehittää päälajin kannalta suotuisia ominaisuuksia.

Yksilölajit esimerkiksi opettavat nuorta urheilijaa olemaan esillä toisella tavalla kuin joukkuepelit, Sami Kalaja huomauttaa.

9 Järjestä äksöniä!

"Harjoituksissa pitää olla toimintaa, liikettä", Kirsi Hämäläinen sanoo.

Sitä varten treeneissä ollaan.

10 Pitäkää hauskaa!

Urheilemisen ilo on tarttuvaa. Kun valmentajalla on kivaa ja hän näyttää sen, myös junnuilla on kivaa.

Onnistumiset ovat iloinen asia sekä kisoissa että harjoituksissa.

"Kun ihmisellä on hauskaa, tieto siirtyy aivojen neurotransmittereissa nopeammin, ja aivot toimivat paremmin", Sami Kalaja sanoo.

"Harjoituksissa on hyvä myös hullutella, eikä olla aina tosissaan", Kirsi Hämäläinen muistuttaa. "Positiivisessa ilmapiirissä opitut asiat säilyvät muistissa pitempään", hän hymyilee.

Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. Kirjoittajina mm. Harri Hakkarainen, Timo Jaakkola, Jarmo Riski, Terho Lehtoviita. VK-Kustannus OY. 375 s.